Talviomenoita

Huovutustartunta ei ota parantuakseen. Kello on kohta kuusi illalla ja Kanakon työlista odottaa keittiön pöydällä vailla yhtään rastia.

Taudin tässä vaiheessa Kanakko halusi ehdottomasti kokeilla pesukoneessa huovuttamista. Pallukoitten sisään pyöriteltiin epäonnisia villalankasykkyröitä, huovanpalasia ja kutomuksia. Sitten päälle ihanaa keväänvihreää, keltaista, punaista ja kuusimetsäntummaa vihreää karstavillaa. Pallot harsittiin kasaan muutamalla neulahuovutuspistolla ja aseteltiin varovasti sukkahousujen sisään. Sukkahousut saa sitoa aika tiukkaan, jottei palloihin tule palkeenkieliä. Koneeseen pallukoitten kaveriksi Kanakko sulloi kanalahaalarit, sitten ohjelma kuutenkymppiin ja peukut pystyyn.

Koneesta tullessaan pallukat olivat vielä aika pörröisiä, joten Kanakko pyöritteli niitä vielä kuuman veden ja mäntysuovan kanssa. Sitten ei kun ompelemaan lehtiä ja kantoja omenoihin. Tuossa ne nyt köllöttävät, lautasella. Ehkä ne päätyvät siimalla ripustettavaksi ikkunaan tai kenties niistä tulee avaimenperiä.

Talviomenoiden pyörittelyn lisäksi Kanakko sortui tänään vieläkin pahemmin ja löysi itsensä Ylistaron kehräämön villakasojen äärestä. Kilo luonnonvalkoista hiukan luonnonruskeaa ja pikkuisen lisää ihanaa keväänvihreää.

Uuden villan kanssa oli tietenkin pakko aloittaa uusi projekti. Tuulilaakson Noidan Kissa on kauan odottanut pääsyä käsinukeksi. Tänään hän sai alkunsa, mutta ei suostunut kuvattavaksi, ennen kuin on viimeistä viiksenpäätä myöten valmis. Saapa nähdä, milloin se päivä koittaa.

Postilaatikossa Kanakkoa ja Pikku-Kanakkoa odotti tänään ihana yllätys. Paksu kirjekuori oli täynnä erilaisia, upeita nappeja. Kiitos Käsityökummille, nyt tiedän mistä Noidan Kissa saa viheriät silmät.