Tervetuloa!

Klikkasit juuri itsesi kirjoittaja, kirjastonhoitaja Mervi Heikkilän blogiin, jossa kerrotaan elämästä eri rotuisten lampaiden ja maatiaiskanojen kanssa sekä vaihtelevasti muistakin tärkeitä asioista, kuten huovutuksesta ja lankojen kasvivärjäyksestä.



perjantai 9. maaliskuuta 2012

Täysin huovahtanut

Sen voi haistaa, maistaa ja tuntea ihollaan kun kulkee pitkin pihaa heinäpaalia kantaen. Sen näkee kanalassa ja se saa tarttumaan harjaan ja pesemään kakkaiset seinät. Se paljastaa epämääräisiä heinäkasoja ja paalinaruja pitkin pihaa. Se saa fasaanikukon pullistelemaan lintulaudan alla niin kuin linnan juhlat olisivat juuri alkaneet ja hän olisi ensimmäistä kertaa saanut kutsun bileisiin. Mutta eikös kevät olekin yhtä kuin linnan juhlat? Turnajaisia,  ruokaa, laulua, soidintansseja, juhlapukuja, yleistä kukkoilua...

Mutta mikä kummallisinta, tämä kevät on saanut Kanakon huovuttamaan. Ymmärtäisi, jos ostamaan siemeniä, mutta että huovuttamaan! Paikallisen kehräämön lisäksi yksi on tyytyväinen Kanakon huovahtamiseen. Nimittäin Noidan Kissa. Häntä ei olisi olemassa ilman tätä kummallista huovutustartuntaa.



Kuten huomaatte, Tuulilaakson Noidan Kissa ei ole musta. Eikä hänellä toistaiseksi ole häntää, mutta sen puutteen korjannee taas kevät. Huomaatte myös, ettei hän ole aivan täydellisen huovuttajan työn tulos, mutta eikös hänellä olekin viehättävät, vihreät nappisilmät ja tyylikäs huivi?

Jos pääsisitte tutustumaan paremmin, voisitte todeta, että Noidan Kissa on hiukan salaperäinen ja introvertti neiti. Hän ei omista asioistaan liikaa juttele, vaan tarkkailee filosofisen oloisena ympäristöään ja tarpeen tullen räväyttää jonkin veret seisauttavan totuuden elämästä.

Mutta todennäköisesti ette tapaa. Noidan Kissa viettää melko syrjäänvetäytyvää elämää Tuulilaaksossa seuranaan Noita, Tonttu, Rusakko ja Omenapuu, unohtamatta Sanni-siiliä ja satunnaista vierailijaa Helmipöllöä. No, joskus Noita sentään onnistuu houkuttelemaan Kissan seurakseen kirjaston satutuokioihin. Kissa nimittäin pitää lapsista. Heidän seurassaan hän on avomielinen, suorastaan seurallinen tyyppi.  

Nyt Kissa on esitelty ja Kanakko huomaa, että kevättuulen mukana Kivitaskun pesästä on lennähtänyt haaste Tuulilaaksoon.
 Tässäpä siis kymmenen asiaa, joista saan hyvän mielen:

* oma perhe ja erityisesti perheen parissa vietetty vapaa-aika vailla suorituspaineita
* terveys, sekä oma että muiden (oikeasti, en muista koska minulla on ollut edes flunssa)
* hyvät ystävät, jotka kaikki ovat ihanan erilaisia ja antavat uusia näkökulmia elämään
* haastava työ ja loistavat työkaverit
* hyvät kirjat, erityisesti lastenkirjat
* Tuulilaakso eläimineen
* rauhalliset kotoiluviikonloput
* onnistumisen kokemukset luovien töiden parissa - joskin niitä toisiakin kokemuksia riittää...
* se, että onnistuu näkemään hyvät ja kauniit asiat elämässä ja vaalimaan niitä
* kevät tulee!

Kiitos, Henna, että sait miettimään näitä hyvän mielen asioita!

2 kommenttia:

  1. Juurikin samoja aatoksia tänään mielessäni, kun pihalta keräilin roskiin narunpätkiä ja lumesta pilkottavia rikkinäisiä leluja, kuuntelin linnunlaulua ja siristelin silmiäni!! KEVÄT! Se tulee sittenkin! :)

    Hurmaava introvertti neiti nappisilmineen! :)

    VastaaPoista