Tuulilaakson lammaslaidun alkaa olla loppuunkaluttu. Onneksi saimme vuokrata vähän lisämaata ihan tontin vierestä.
Siellä muhkeat mesiangervot odottavat purijaansa. Lisäruokinnan ansiosta katras on onneksi malttanut kiltisti odottaa vihreämpää laidunta. Tänään vihdoin oli apuvoimia saatavilla ja uusi ruokapöytä saatiin aidattua.
Pääosa uudesta aidasta on lammasverkkoa, mutta osin laidun rajautuu ponin tarhaan. Tässä Tereza etummaisena ihmettelee uutta naapuria. Sanomattakin lienee selvää, että ponin tarhan aita on aika harva lampaalle. Sinikukka kokeili ensimmäisenä onneaan ja pujahti tarhaan. Rasmus ei piitannut vierailijasta, mutta tarha sai saman tien tiheämmän laudoituksen, ettei satu vahinkoja. Vielä lampaat kuitenkin vähän arastelevat isoa naapuriaan, mutta ehkä heistä ennen pitkää tulee ystäviä.
Mikä parasta, uudella laitumella on lampaille ihan oma kiipeilykallio. Ehkä Tuulilaaksossa hetken päästä asustaa oikeita vuoristolampaita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti