Maaginen tikku

Kummallinen pipovillitys on pesiytynyt Tuulilaaksoon. Kaikki alkoi melko viattomasti, pienen, väkäspäisen tikun ostamisella. Neljä milliä luki metallisen tikun kyljessä ja euro yhdeksänkymmentä oli hinta. Mutta tuo harmittoman näköinen pikku tikkupa on aiheuttanut jo vaikka mitä.

Ensin tikku teki tuttavuutta kesällä kasvivärjättyjen villalankojen kanssa.

Lopputulos oli vähän reilun kokoinen pipo. Sen saa varmasti kutistumaan kuumalla vedellä.

Seuraavaksi tikku otti mittaa värjäämättömästä langasta.

Pian alun jälkeen tikku koki valkoisen kalpeaksi, värittömäksi ja mitäänsanomattomaksi kaveriksi. Inttämällä tikku sai tahtonsa läpi ja vihreitä raitoja pipon reunaan.

Ja mitäs tikku sitten tekikään! Se kuiskutteli korvaani lähi-Siwan hyllyn ääressä ja sai ostamaan Novitan Puro-merkkistä lankaa. Johan saa tikku nauttia raidoista!

Ja muutakin tikku tekee. Se saa haaveilemaan virkatuista liiveistä, tossuista ja liukuvärjäämisestä kasviväreillä. Se saa kuskaamaan säkeittäin villoja kehräämölle. Se ei melkein kestä odottaa, milloin saisi tehdä tuttavuutta Tuulilaakson omien lampaiden ruskeiden ja mustien lankojen kanssa.

Maaginen tikku, sanon minä. Enkä kyllä takuulla uskalla ostaa viittä pyöreää puikulatikkua, joissa ei ole väkästä ollenkaan...