Pienemmässä kelta-punaisessa pytingissä asuu nuoriso, isommassa valko-punaisessa aikuiset kanat ja kukot. Olen pitänyt kovasti tästä, itse kehitellystä mallista. Kun koko alalla on katto, eivät sateet kastele tarhan pohjaa. Toisaalta katon rajassa olevat orret ovat myös hyvin suojassa tuulilta ja huonolta säältä.
Isojen kanojen puolella asustaa toistaiseksi kaksi kukkoa. Kiekumisnäytteen antaa tässä vaalea ilmajokinen, jolla ei ole lainkaan nimeä! Hänestä piti tulla patakukko, mutta niin vain on jäänyt ikävä työ tekemättä ja hän on edelleen parvessa. Pääkukko on tietenkin Sirius Musta.
Tänä aamuna Tuulilaaksossa on ahkeroinut yhden naisen nokkosentorjuntayksikkö. Nokkoskerpuista saa maittavaa ja rautapitoista talviruokaa kanoille. Tänään keksin, että voisin kuivattaa kerput kesäkanalan katossa. Pelkona on tietenkin, että joku napsii nokkoset parempiin nokkiin sitä myötä kun ne kuivuvat.
Nuorisopuolella majailee yhdeksän kotkottajan jengi. Kahdeksan on puhtaita ilmajokisia, mutta yksi on tyrnäväläinen maatiaiskukonalku. Oikealla poseeraava herrasmies harjoittelee jo kiekumista ja on omaa kanalaumaa vailla. Hän on mielestäni kovin hauskan värinen ja mukavan luontoinenkin - jos blogin lukijat tietävät kanalauman vailla kaitsijaa, tässä olisi potentiaalinen ehdokas.
Oho, sillä taisi olla tarkoitus, ettei Herra Vaalea ole päätynyt pataan. Tänään hän pääsi ikioman kanalauman kaitsijaksi Vimpeliin.
VastaaPoista