Koleana syysaamuna Kanakko huomasi, että Tuulilaaksossa roihuavat kuumat tunteet. Muru-kalkkuna on rakastunut. Hän juttelee vienolla äänellä, pörhistelee somasti höyheniään, luo kainoja silmäyksiä ripsiensä takaa, eikä voi päästää rakkautensa kohdetta silmistään. Tai oikeastaan kohteita on useita.
Ja kun tarkemmin katsoo, ei voi olla Murun kanssa eri mieltä. Ovathan ne komeita.
Ruskea komistus on ehta ilmajokinen maatiainen ja harmaankirjava taas on tyrnäväläisristeytys. Nimiä heillä ei ole, koska tulevaisuus on vielä hieman epävarma. Murun kuumimpien tunteiden kohde on kuitenkin itse Sirius Musta.
Eikä ihme, onhan hän Tuulilaakson urhoista upein.
Mutta hyvät lukijat, seuraavaksi on tietenkin pakko esittää kysymys: Saako Muru vastakaikua tunteisiinsa? Siihen Kanakko ei osaa yksiselitteisesti vastata. Paljon energiaa kuitenkin käytetään välttelyyn, puskiin piiloutumiseen ja karkuun juoksemiseen. Ehkä Tuulilaakson rakkaustarina on onneton - tai ehkä tumma, komea muukalainen tulee ja palavien tunteiden kohde vaihtuu. Kanakko on jo nimittäin varannut Murulle sydänystäväksi mustakalkkunapojan.
Siinä olivatkin viimeiset ulkokukkokuvat Tuulilaaksosta tältä syksyltä. Yöllä alkaa olla pakkasta ja roihuavat tunteet eivät varsinaisesti lämmitä, on siirryttävä sisätiloihin.
Meillä jostain kumman syystä kaikille kukoille valikoituu jotkut nimet pikkuhiljaa. Kun lahtaustahti on niin hidas, että kukoista ehtii tulla tuttuja. Mustafan lisäksi on Punajalkaa, Kusikukkoa (joo ilmajokis-tyrnissekoitukset on välillä käsittämättömän värisiä, kuin valkoiseen sulkapeittteeseen olisi tahraantunut pissaa, yäk), Pukaria jne.
VastaaPoistaKuvaavia nimiä teillä! Jos totta puhutaan, tuo harmaankirjava on syystä tai toisesta saanut kutsumanimen Hormonihirviö. Mutta koska sen kiekumiskuva on vastikään valittu Munis-kalenteriin, niin eihän arvon herraa voi mokomalla nimellä kutsua.
VastaaPoista