Tuulilaakson vanhemmat ilmajokiset maatiaisrouvat ovat sulkasadon kourissa. Ne ovat vaisuja ja näyttävät pieniltä, surkeilta ja höyhennetyiltä. Näin harmaana ja ankeana maanantaina kanakonkin on helppo samastua hoidokkiensa oletettuun mielentilaan.
Uteliaisuus on kuitenkin tallella. Tässä kolme kesähoidosta palannutta rouvaa ihmettelee kuvaajaa ja hänen jaloissaan pyörivää Kalma-Alma -kissaa.
Kissa kuitenkin päätti ottaa jalat alleen, kun pari pihakukkoa pyrki tervehtimään rouvia. Seuraavassa hetkessä rouvat karkasivat pihalle, kanakon täytyi heittää kamera käsistään ja sännätä jahtaamaan kanoja. Lyhyen mutta kiihkeän takaa-ajon jälkeen karkulaiset palasivat kotiinsa. Kostoksi potentiaalisten uusien rouvien menetyksestä kukot marssivat talon portaille ja nokkivat kaikki kissanruoat.
Vaikka on jo lokakuu, Tuulilaaksossa on edelleen muutamia kukkoja pihalla. Kaikki linnut toki otetaan säänsuojaan, kun yöpakkasia tulee. Kukkoja on kuitenkin nyt niin paljon, että osa päätyy piakkoin eettiseksi ateriaksi Tuulilaakson ruokapöytään. Vapaana kasvaneet ja kotitilalla loppunsa nopeasti kohdanneet kukot voi syödä, jos ei hyvillä mielin, niin ainakin tietoisena siitä, että niillä oli parempi ja pitempi elämä kuin kaupan kylmäaltaan broilereilla.
Kyllä tuo on ihan eettinen ateria - miten ihana elämä kukoilla on ollutkaan hyvässä hoidossa, eikä suljettuna mihinkään tehotuotantobroilertehtaaseen. Mukavaa lokakuuta koko porukalle♥
VastaaPoistaKiitos! Alkaa olla niin pimeää ja synkeää, että päätin hankkia ulkovaloja, vaikka en ole aiemmin niistä innostunut. Nyt terassin portaiden molemmin puolin kasvavat tuijat saavat pikku tähtiä harteilleen lokakuun kunniaksi - tai piristykseksi.
VastaaPoistaBlogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOlet varsinainen kanakko-sanakko.
VastaaPoistaVoi että on hauskaa aina välillä eksähtää tänne Tuulilaakson blogiin. Paimennusharjoitusjuttu oli aivan erityisen sykähdyttävä (ehkä siksi, kun olin itsekin kesällä lampaana eräälle nuorelle koiralle).
Sari
Kiitos, Sari! Valitettavasti paimennusta ei enää tänä syksynä harrasteta, kun lampaat muuttivat sisätiloihin.
VastaaPoistaSain muuten tänään luettavakseni Kuulen kutsun metsänpeittoon. Ehkäpä pääsen myös kirjoittamaan siitä ennen vuodenvaihdetta.
Tuleeko sitten kerimisjuttuja? Vai missä vaiheessa vuotta lampaat keritään? Kiinnostaisi kovasti nähdä kuvia siitä puuhasta. Kaikki muukin kyllä kiinnostaa, myös Kuulen kutsun -palaute.
VastaaPoistaSari
Huomasinkin, että kerroit jo tuolla kerimissuunnitelmista. Muista ottaa kuvia.
VastaaPoistaS
Täytyy muistaa kuvata! Tällä hetkellä odottelen joko keritsijää tai tarjousta hyvästä koneesta. Aikaisempi keritsemiskone osoittautui melko tylsäksi kapistukseksi.
VastaaPoista