Sadonkorjuu

Syyskuun lopussa vietetään Mikkelin päivää. Mikkelistä nauriit kuoppaan, perunat laariin, jyvät aittaan ja ämmät pirttiin. Mikkeli myös tyhjentää pellot - sato on korjattu ja karjan ulkolaiduntaminen loppuu. Niin Tuulilaaksossakin, jossa kanat ovat jo talvikanalassa ja lampaat laitettiin eilen sisälle. Puuliiterissä on talven varalle kuivia heiniä ja kerppuja ja ohran olkia on melkein joka paikassa. Perunoita on kyllä vielä pellossa, kun jatkuvat sateet karkottavat perunannostajat pirttiin. Samoin omenapuut kantavat vielä osaa sadostaan.

Sateista huolimatta syksy on kuitenkin ollut lämmin. Kesäkurpitsa ja terassin tomaattikin ovat ehtineet kypsyttää satoaan. Nyt loput vihreät tomaatit täytyy kuitenkin poimia kaappiin kypsymään, eikä kesäkurpitsa taida enää kasvattaa sylissään yhtään pötkylää.

Palvelusväelle Mikkeli oli ennen tärkeä juhla, sillä siitä alkoi viikon vapaa. Seitsemän päivää vuodessa piioilla ja rengeillä oli lupa juhlia. Tuulilaaksossa ei sellaista piikaa ole, joka saisi peräti viikon vapaan askareistaan, mutta parin päivän kirjamessureissu Turkuun ajakoon saman asian.

Mikkelinpäivää on sanottu myös pässinpäiväksi. Perinne juontaa juurensa ajalta ennen kristinuskon tuloa Suomeen. Pässinpäivänä uhrattiin jo keväällä tarkoitukseen valikoitu pässi tai lammas. Lihat syötiin, sisälmykset vietiin uhripuun juurelle ja pää ripustettiin puuhun. Tällä tavoin taattiin talon lammasonni taas seuraavaksi vuodeksi.

Tuulilaaksossa Bruno-pässi saa ainakin tänä syksynä pitää päänsä. Lammasonni yritetään taata muilla keinoin, kuten esimerkiksi hemmottelemalla lampaita kerpuilla ja jyvillä. Toivotaan, että keinot ovat yhtä tehokkaita kuin muinaisten suomalaisten konstit.


lähde: Maaseudun Tulevaisuus 23.9. 2011, Topi Linjama: Hyvää pässinpäivää!