Tervetuloa!

Klikkasit juuri itsesi kirjoittaja, kirjastonhoitaja Mervi Heikkilän blogiin, jossa kerrotaan elämästä eri rotuisten lampaiden ja maatiaiskanojen kanssa sekä vaihtelevasti muistakin tärkeitä asioista, kuten huovutuksesta ja lankojen kasvivärjäyksestä.



torstai 23. kesäkuuta 2011

Oliko Astrid Lindgren poika?

Tukholman Junibackenilla sadusta tulee totta. Astrid Lindgrenin tarinoiden ympärille rakentunut lasten satumaailma tarjoaa katsottavaa, koettavaa, mielikuvitusta kutittelevia leikkimahdollisuuksia ja paljon muuta ihanaa kaikille satujen ystäville. Lindgrenin lisäksi muutkin ruotsalaiset lastenkirjailijat pääsevät Junibackenissa esille ja myös yksi suomalainen - tietenkin Tove Jansson.
Olin tällä viikolla toista kertaa lahdentakaisessa satumaassa ja vaikutuin yhtä paljon kuin ensimmäisellä kerrallakin. Valitettavasti vain tuhannet muutkin ovat ihastuneet Djurgårdenin helmeen ja paikka oli aivan tupaten täynnä kiljuvia lapsia ja aikuisia, jotka yrittivät pysyä heidän perässään. Seinät suorastaan pullistelivat ja Lindgrenin satumaailmojen halki kuljettavaan satujunaan sai jonottaa ikuisuuden.
Itseäni vähän harmitti, että upea kuvitusnäyttely oli sijoitettu portaikkoon, jossa sitä ei voinut jäädä ihmisvirtojen takia pitkäksi aikaa tutkimaan. Mutta kaiken kaikkiaan korkeatasoinen matkailukohde on toteutettu huolella ja lastenkirjailijoita sekä -kuvittajia kunnioittaen. Jopa tämänvuotinen Astrid Lindgren muistopalkinnon voittaja Shaun Tan oli mukavasti esillä.
Junibackenista nauttivat myös seurueemme nuorimmat satujen ystävät, yhdeksänvuotiaat Maija ja Linnea sekä kolmevuotias Alva. Kun pahimmasta tungoksesta oli selvitty avarammille vesille ja syötiin salaattia aurinkoisella terassilla meren äärellä, kuului kysymys: Oliko Astrid Lindgren muuten tyttö vai poika? Kun ei näistä ruotsalaisista nimistä voi tietää.

3 kommenttia:

  1. Me olimme Junibackenissa myös pullistelemassa tällä viikolla. Kiva paikka, jonka viehätystä syö valitettavasti väen paljous. Pitäisi todennäköisesti päästä käymään satumaassa talviaikaan. Oli silti mukava katsoa tälläkin kertaa lasten riemua ja loistavia silmiä. Lapset eivät tungoksesta näyttäneet piittaavan!

    Meille sattui myös käynti niin loistavaan aikaan, kun poikamme ovat Lennart Hellsing -faneja. Hellsingin näyttely jäi mieleen, samoin kuin upea satuajelu läpi oman suosikkikirjailijani, Lindgrenin maailmojen.

    Postaan itse Junibackenista lähiaikoina.

    Olen seuraillut blogiasi jonkin aikaa. Löysin tänne Tallipäiväkirjan kautta. "Yhteensopimattomat" asiat kiinnostavat minua. :-)

    VastaaPoista
  2. Hellsing-näyttely oli todella hieno, mutta meni minulta melkein ohi, kun yritin etsiä hetkeksi kadonnutta kolmevuotiasta. Satujuna on siitäkin hyvä, että lapset istuvat kiltisti vieressä, eivätkä katoa minnekään.
    Olitko Tukholmassa muuten vain, vai satuimmeko samalle, Tammen lasten kirjakerhojen risteilylle?

    VastaaPoista
  3. Minulla meinasi kaksivuotias livahtaa hukkaan jossain merirosvolaivan ja banaanipuiden tietämillä :-D...

    En ollut lastenkirjakerhojen risteilyllä, vaan muuten vain samaan aikaan perheemme pienellä kesälomareissulla, ja vähän sukuloimassakin.

    VastaaPoista