Hiukan nyt jännittää monikin asia.
Nelli-kanan haudonta on loppusuoralla, mutta mitään ei näy eikä kuulu. Kävin äsken lättynä makaavan kanan luona ja varovasti tunnustelinkin munia sen mahan alla. Nelli ei tästä pitänyt vaan puhui minulle rumia ja pörhisteli höyheniään. Nelli on kuitenkin niin kultainen tyyppi, ettei koskaan nokkaise tunkeilevaa kättä. No, kanalassa on vielä ollut viileää ja se usein pitkittää haudonta-aikaa. Toisaalta laskettu aikakin on vasta huomenna, ehkä pitää malttaa vielä hetki. Tyynesti moninkertainen äitikin makoilee pesässä eikä yhtään hermoile.
Ennen kuoriutumista tiput jo juttelevat äidilleen munan kuoren läpi. Ehkäpä he siellä nytkin vaihtelevat kuulumisia illan pimetessä. Tai ehkä kanalan hämärässä peräti kerrotaan iltasatua.
Kirja-Matin päivän valmistelut ovat loppusuoralla. H-hetkeen on enää viikko aikaa ja tänään pidettiin viimeinen palaveri. Uskomattoman paljon on hoidettavia pikkuasioita kirjallisuustapahtumassa. Kun nyt kaikki esiintyjät pysyvät terveinä, eikä tule viime hetken peruuntumisia, niin eiköhän kaikki suju. Onneksi meillä on takana jo yksi Kirja-Matti ja sen palautteista on otettu oppia.
Äänikirjastamme ei ole vielä julkaistu yhtään arvostelua. Sen tiedän, että ainakin muutama on tulossa. Nekin kieltämättä hiukan jännittävät, niin kuin arvostelut aina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti